Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

lauantai 14. huhtikuuta 2018

Akkumalaattori



- Ei inahakkaan! inahti pöytäpuhelimen luuriin lapsenlapsenlikkareissultaan kaupungista meistä toinen, - naksahtaa vain.
- Josko akunkenkiä vähän hierosit ...
- Eivät liiku.
- Onhan siinä se hinausvakuutus.

Pianko oli tullut Kärripoikien mies hienon virtaa-antavan salkkunsa kanssa - ja johan inahti! Oli määrännyt, jotta pyyhkäses nyt Akku-Sinkkoselle.

Kohta jo tuli iloisempi soitto luuriin: - Oon ajelemassa tässä Venäjälle. Haen ne löpöt tässä samalla.
- Tuo se lehti.

Toinen ajelee Venäjälle, toinen kiertää hiihtorinkiä epätoivoissaan - josko sittenkin sen tonnin, sen päähänpinttymän? Aurinko paistaa, ilo hunajaisilla kevätkeleillä lasketella piiiitkää mäkeä ja yrittää jokaisella kierroksella päästä pitemmälle, tuon pöllikasan taakse - pääsee pääsee kun oikein kyykistyy. Kuumat mehut termoksesta aina muutaman kiekan jälkeen ja hankeen sauvantökkäys kierroksen täytyttyä.
Neljännentoista merkin jälkeen saa riittää: 21. Saunaan.

Tankki täynnä ja varagallonassa se sallittu kymppi kurvaa auto illansuussa pihaan. Akku 110 ja dieselit puoleen hintaan. Ja lehti 19 rossiiski rubl.
 

- Oli pikkiselläpojalla pikkusta mahatautia, vaan jaksettiin tanssia ja piiriä pyöriä vimmatusti, sanoo ennen kuin kallistutaan yötämöisin.

Puoli kolmelta etoo.
Ripuloi. Voimaton olo. Palelee.
Kahdeksalta pursuaa yli. Vessanpönttö värjäytyy yltä päältä, yläpään vuoro purkautua: mönjää monenlaista syöksähtelee kuin laavavirtaa, ryöppynä leviää keramiikkaan ja laattialle jalkalistojen täydeltä.
Viimein malttaa lopettaa - käy hiihtomies horjuen vapisten vuoteelleen.
Virta akusta finito; ja kuulemmepa vielä toistonhyminänä:
- tanssia ....piirinpyörintää ... pikkisellä pojalla ... pikkusta mahatautia ... 

- Tokko auttais ees kärripoikain virtaa-antavan salkkumiehen salkku tähän hätään, akku-sinkkosenkaan uusi akkumalaattori? en tiijjä perhana.


KIRJA-ARVOSTELUT 
*** myös

11 kommenttia:

  1. Arvoisa maasta-se-pienikin-ponnistaa-kokemusasiantuntija hikkaj

    Se on kumma miten niin pienillä olijoilla kuin ovat elektroni ja noro on niin mahtavat voimat !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voksi, sir

      ees yks rohkea!
      Mie jo luulin jotta kommentaattorit pelekää sähkösenkin kontaktin kautta taudin tarttuvan. :)

      Alan ymmärtää seililäisiä.

      Poista
  2. Ei sillä.... mutta kun. https://fi.m.wiktionary.org/wiki/akkumulaattori
    En yhen enkä kahen kirjaimen kanssa riitaa nosta, mutta kun sattuu sieluun eli tekniikka, pullan paisto ja pahaolo on niitä mistä jottain etes on kuvitellut tietävänsä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jussi

      Hyvä kun puutuit sananviäntöön.

      Taustaksi ja seliseliksi:
      Viime hetkellä vaihoin, oman murteen maun mukaan, tuon uun aaksi.
      Tein pohjatyötä ennen viännöstä ja kaHoin googlesta, onko kukaan käyttäny moista sanaa: muutama oli.

      Poista
  3. Nii ja ei tiijä kilometriloita...onko niitä ollenkaan tullu? Net on tainnu joutuu klosettiin kansa, mukana muihen makukuloihe.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jussi

      äsken tul järvellä kymppi ja eilen liki - vuan suattaa tyssätä yheksäänsattaan. Tulee lyhyt lomamatka kun sen kahella jakaa. Viimeks sentään piästiin Tubrovnikiin.

      Vielä tuosta akusta ja laattorista.

      Otsikointi meni näin:
      vaihoin jo julkastun otsikkoa kolmesti

      1. Akku
      2. Akkumulaattori
      3. Akkumalaattori

      Varmaan ne näkys jossai tuolla välimuistiloissa, vaan en osaa/viiti tönkiä niitä esille todisteeksi kun ei olla virallisessa lautamiesistunnossa.

      Eli kyllä ihan oikeesti tärkeeseen = ajattelemisen arvoseen asiaan puutuit, kun ei me noihin Syyrian sotiin voija kuitenkaan muutosta suaha: puutu eli elä!
      Pienemmät piiri - paremmat piirit.

      Poista
  4. Jep, parempi on pysyä pullan paistossa ja siinäkin mieluummin arviointi puolella. Tiijätkö mikä on raesokeriteoreema ? Aha. Raesokeria oltava yksittäisen pullan pinnalla niin paljon ettei harmita vaikka minkä satunnaisen pullan sattuis saamaan.

    VastaaPoista
  5. Hyvä sokerihumalaväki

    Niinpä ! Raesokerit pullan pinnassa ovat toki paremmin esillä kuin rusinat siellä sisällä.

    Pienempikin lapsonen osaa nuoleskella tarjolla olevien pullien pintakattauksen.
    Mutta rusinoitten kaivaminen esille sieltä pullatöhnän sisältä on ihan vaan hakuammuntaa, ja osa voi tykkänään jäähä umpisukkeluksiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. J + V, sirit

      saisivat munkkiloihen piälle pudotella raisokuria niin ei näpit tahmeutus niin pahasti syyvvessä, vaikka nuita Hammaslahen Jarkin isän eli ukon, 90 v, taikinoimia ja paistamia munkkeja syöp himmoosa olpa miten ol.

      Poista
  6. Kukaha se kertokaa historiaa olikoon Kitteen puolessa eläneestä pullaleipurista, jonka käjet oli niin puhtoset... aina ja vain leipomisen jälestä ;D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. j

      vähän niinkun kengästä shashasampanjaa a la Verstappeni & ool. d

      Poista