Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

torstai 22. maaliskuuta 2018

Setälän kielioppi ei oo Setälän!

- Ei tu pulukkistakaan!

Setälään olen aina luottanut ja tähän kirjaan kuin vuoreen:


 Mutta satua jotta Setälän - kopsattua mikä kopsattua!

Setälän Suomen kielen lauseoppi / Suomen kielen oppikirja yhdessä Elon Laskuopin kanssa oli koululaitoksen kulmakivi sadan vuoden ajan.

Mutta mutta: Setälä onkin pluffia. Kirja ei ole E. N. Setälän (1864-1935) ikiomaa, vaan 16-vuotias nero E.N. lainasi eli kopsi liki kaiken A. W. Jahnssonin väitöskirjasta.

Näin todistaa Fred Karlsson tutkimuksessaan E. N. Setälä vaarallisilla vesillä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2000, jossa Setälä-plagiointiasia perusteellisesti ruotiutuu.

Ja tässä tämä todistuskappale on - sen kuin paneutumaan Tieteellisen vallankäytön, käyttäytymisen ja perinteen analyysiin (alaotsikko):


Näkyy olevan antikvariaateissakin kirjana myynnissä halpaan hintaan.

Katsellaanpa vähän kirjan alkua - ikään kuin syötiksi - millainen elämänalku Emil Nestorilla oli:
Pastori Palonen otti Kokemäellä syntyneen pojan Lopelle ottopojakseen. E. N. oli tuolloin 7 v. Muuten koulut olisivat jääneet käymättä, opit oppimatta, sillä äidin uusi renkimies ei kouluja suvainnut; vastaava säkähän kävi Joel Lehtosellekin, joka pääsi opinpiiriin papinleski Walleniuksen ottopoikana.
Emil oppi lukemaan nelivuotiaana. "Jo 5-vuotiaasta saakka hän veti kirkonmenojen jälkeen valkoisen paidan päälleen, ja paukutti ulkoa pastori Liliuksen saarnan. Kyläläiset kävivät kuuntelemassa Emil Nestoria, matka oli lyhyempi ja päivän teksti sama."
Kymmenkesäisenä E. N. saattoi hoitaa kasvatti-isänsä saarnavuoroja.

Että mielenkiintoinen tapaus taas olisi luettavissa oikein luupin alla ja historia uusissa, joten käykääs peremmälle: http://www.ling.helsinki.fi/~fkarlsso/setala9.pdf

hiihdot 12+12+6 /624 km = 94 h
KIRJA-ARVOSTELUT 
*** myös

10 kommenttia:

  1. Setälän kirjasta on jäänyt mieleen vain yksi sana: possessiivisuffiksi. Mitä tarkottanee?

    Elon laskuopista en muista yhtään sanaa enkä oo ikänä tarvinnut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EJ

      entäs propri tai interrogatiivipronomini?

      Elossa silti oot vaikket Eloa oo tarvinnu!

      Mie oon roikottanu mukanani Setälää pienen ikäni, Elokin läpituttu. Lie, mistä sen tietää, Efraiminkin numerot ties mistä lainatut...

      Poista
    2. Ropsi on paljon tutumpi, eikä tukkikaan ihan tuntematon.

      Poista
    3. EJ
      tuolta jos alta kommenttia luet Tikan luennoista niin kuuspuun kanssa siellä ähellettiin. :)

      Poista
  2. Hyvä kielenkirvoittajaväki

    Eikös se oo nyky-hen-aikana ihan väärin, että jonkun nimi on Setälä ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voksi, sir

      Jos tää nero vielä eläis, takuulla ottais kaksosnimen käyttöön: Setälä-Tätilä E.N.

      Tuossa oon illat istunu telkun ääressä ja katellu SM-Liigan hyiopseja; nyt kun teijjän Sportikin on puonnu ja meijjän Tomekki saanu senmukana teiltä kenkää, niinon pakko tyytyä vähempään eli noihen hyiopseihin. Niin eiköpä siellä hunajata-Tepsissä pelaa Setänen! Oisko Setälän poikuetta... Luulen jotta sen lauseoppi on enemmän v-voittonen.

      Poista
  3. Tainnu iskeä plogistiin se pogostan jälkitauti kun kilometrit sikiää kun hyttyset kesällä. En sempuolen ihmettele, kun lukemisharrastuksen kirjokannet alkaa muistuttaa painajaisunta pahassa virustauvissa eli kyllä minäkin ampuutuisin latusille heti jos selvinpäin alkaisi mielenpäälle nousemaan setälät ja muut, nuo tätihommat on sitten erikseen. Jos mänö vielä jatkuu samoilla latusilla niin suosittelen vielä mielenkiintoisempaa kirjaa eli Äänne- ja muoto-oppi, siinä aika kivasti vierähtää ja latuset taas kutsuu. Jos taas tonnin halluut pyöräyttää täyteen ladunpohjilla ennen sitä ?ittumaariaa niin lukusalle ota vielä Iso suomen kielioppi eiköpähän jo rupia lämmin vastoomaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jussi

      Elähän mittään, tää on kiehtova aihealue.
      Heti tulee mieleen opiskelu suomen kielen appropaatturin parissa. Ja kuivan FK Tikan kuivanhumoristiset lauseenjäsennysluennot, joilla hymytön Tikka kerran hymähti lausuttuaan "Kauppias kiinnitti joulukuusen jalkaansa."

      Sisäilmaihmisissä, ikkunasta kurkistelijoissa, kyllä hilpeyttä herättää ihan luonnollinenkin 'tuo mies kiinnitti sukset jalkaansa' -asia, kumma kyllä.
      Tonni vielä ois silimissä siintelemässä ja nyt kun on noin hyvät suomenkielen voiteet niin suap nähä.

      Ja eikö nuo samat suomenkielen voiteet kiinnostane teijjännii pirtissä olevaa toista hirmuva.

      Poista
  4. Jaa'a, tiijäppä häntä. Äänne- ja muoto-opin arvosanasta muistaaksen vaadittiin aikoinaan tentistä hyvät tiedot ja taisipa olla sellainenkin roffesoori jolta näitä hyviä lumeroita ei oikein kaikille tipahdellut. Tosin sellaisilla sopivilla nykyään esissä olevilla lisämausteilla saattoipa "hyvät tiedot " lumpsahtaakkin ihan helposti kohtu pienellä esityöllä, kertoo puskaratio.
    Kyllä nuo kirjat on tässä pirtissä hyvässä piilossa, jos nyt ei ihan poltettu. Onhan se kirjatieto oltava, jos morfologian päältä syntyy tora, mutta täytyy tunnustaa, että aina jään tappioille näissä koitoksissa oli kirja käjessä eli ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jussi

      toran luin tooraksi, no sieltähän se oikea laki on luettavissa.
      Tuossa umpihankeen latua tehessä äsken mietin vielä tuota Tikkaa jotta millä ihmeen nimellä sekin kurssi kuluki ja tarpeeksi, kun latua aukes niin tupsahti mieleen että sehän tais olla fonetiikan kurssi nimeltään, missä maisteri Tikka pääs nokittamaan.
      Mietin myös sitä jotta pitkä on matka tonniin näillä kuuven kilsan umpimehtähiihtoloilla jos kohta järvet eivät ala jäilleen piästee.

      Poista