Tietoja minusta

Oma valokuva
SARVin jäsen, ex-lautamies, emeritus ope

torstai 16. kesäkuuta 2016

Entisen jäljillä - Kuikka Koponen

Petomania ennen näyn käsitelleen lehdessä Kuikka Koposen. Jos Petomanin kuittasin lyhyesti, niin Kuikkaa jälistin pitkästi, levikkialueen miehiä kun oli. ***


Kuikka olikin Petomania vaikeampi ja vilkkaampi tapaus: tahtonut millään kiinni saada vikkelää miestä, sen paremmin kuin vallesmannikaan, joka lähti pidättämään rötöstelevää, ihmisiä puijaavaa silmänkääntäjää Abel Koposta (1833-1890).

Kuikka monena
Pekka Tynkkysen mainiota kuvitusta.
Aini Rössin elämäkertakirjaa Kuikka Koponen - konstikas kujeilija - 160 s. Savonlinnan kirjapaino Oy. 1979 - selvittelin lehdessä lukijoille ingresseineen peleineen otsikolla

Kuikka Koponen - Heinäveden ihmemies


Mää hupsu taivaaseen kaikk kaloinesi", murahti muuan eläjä Kuikka Koposelle, joka lattiarakosesta onki komeita ahvenenköriläitä olkipillillä. Tämä Uri Gellerin ja Oliver Hawkin hengenheimolainen ja edeltäjä ihmetytti aikalaisiaan mitä merkillisimmillä tempuilla.


Aini Rössi on koonnut kirjan tästä savolaisesta silmänlumoojasta ja kansanparantajasta. Rössi ennätti jututtaa Kuikan tyttöä Siromildaa vähän ennen tämän kuolemaa 1976. Muuten tiedot lähes sata vuotta sitten kuolleesta Kuikasta ovat monen korvan kautta kulkenutta kuulopuhetta. Kuikan syntymäpaikoilla Varistaipaleen kylässä, Lintulan ja Uuden Valamon luostareiden läheisyydessä, ei ole tallella mitään Kuikasta kertovaa jäämistöä. Ei edes valokuvaa antanut itsestään ottaa tämä poppaukko: aina muutti itsensä ties miksi jottei kuvaan vain joutunut.

Aini Rössi on jakanut kirjansa kahteen osastoon: ensimmäisessä kartoittaa Kuikan elämää ja toisessa kertoo satakunta Kuikan kolttosta.

Kuikka oli kulkumies ja huoleton hulivili, joka toisten tehdessä työtä mieluummin seilaili huoletonna järvenselillä ja kauppapaikoilla. Vaimon kuitenkin otti, muttei pystynyt nälkäistä lapsikatrastaan ruokkimaan, sillä ahvenet joita hän lattian alta onki eivät vatsaa täyttäneet.
Kuikka oli  noita, puoskari ja kansanparantaja.

Itsensä muuttaminen olkikuvoksi tai tukkipölkyksi, hevosen sisään ryömiminen ja kalojen onkiminen lattian läpi olivat Kuikan bravuurinumeroita. Lapsille puhalteli hän hiilistä karamelleja ja karamelleista hiiriä. Ja kuten arvata saattaa: korttipelissä oli pistämätön.
Tappelunujakkaan jouduttuaan saattoi hän pyytää taukoa, että sai irrottaa päänsä kannonnokkaan, sillä kuka sitä nyt ainoata päävärkkiään antoi mäsäksi hakata.
Velkojen takaisinmaksu ei ollut ongelma ei mikään: milloin virsikirjan lehti milloin allakan sivu sai näyttää rahalta ja kelvata maksuvälineeksi. Petetyn velkojan oli turha ilmoittaa poliisille, ei virkavalta Koposta kumminkaan kiinni napannut: kun piti pistää rautoihin Kuikka, hölmistynyt poliisi pistikin rautoihin vallesmannin tai olkipaalin tai kun piti kuljettaa Kuikka käräjille, heitti tämä narun taivaaseen ja kiipesin suoraan ylimmän tuomarin tuomittavaksi.

Sattumalta tilanteisiin ja tapahtumiin tullut ulkopuolinen usein avasi katselijoiden silmät ja paljasti totuuden: ahvenet lastuiksi, käärmeet sukkanauhoiksi ja sen ettei Kuikka suinkaan pöllin sisään ollut ryöminyt vaan makasi muina miehinä pöllin vieressä.

Todet ja tarut Kuikasta ovat yhtä hassuja ja rämäköitä kuin mehevimmät hölmöläisjutut, käyttökelpoista luettavaa. Sieti silmänkääntäjä Koponen kirjaksi kirjoittaa.
 (otteita, Karjalainen 27.1.1980)

Harmittamaan jäi kun en luetellut Kuikan komeanimistä lapsisarjaa, joten tässä kaikki koko komeudessaan - viidennen nimeä ei Kuikka enää ollut antamassa:
1) Luiina Korkodia Jeklobette; 2) Alfred Ilai Optatus; 3) Elnaam Jaebets Jesobeam; 4) Ohlipoobaama Siromilda Noa Neere: 5) Juhana Evert. (Virkatodistus/Säämingin kirkkoherranvirasto 1972)
Siinäpä on nimiluetteloa nokko kilpailemaan Kiannon Ilmarin lapsilaumalle.

11 kommenttia:

  1. Kuikka Koponen taisi saaha matkijoita ja seuraajia. Lapsuuskylässä kiersi 50-luvulla tarina, että eräässä kylän saaressa oli elellyt tuon niminen mies ennen sotia. Samantapaisia olivat kotkotukset olleet.

    Kurkku suorana hohotettiin tuohon aikaan Pieru-Kareisen taidoille. Tämä musiikkimies oli asustellut naapurikylässä.

    Noita silmänkääntötemppujen taitajia saattaa olla nykyaikanakin. Tulloo vain mieleen jotkut poliitikot...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EJ

      tuo Pieru-Karreinen on ollut selevästi Petomaanin jalanjälillä taikka perstuupparina.

      Väyrysen Paavo on taitavin nykyajan Kuikka.

      Liekö muuten Mato-Allin ukko-Kuikka ollu näitä samoja Kuikkia? Jos niin sehän on kiäntäny Allin.

      Poista
  2. Hyvä silmänkääntöentusiastiväki

    Tuosta Kuikasta muistan lapsena kuulleeni ja jotakin lukeneeni.
    Erityisesti meikäläistä kiehtoi turhakevirsikirjojen lisäarvoa tuonut uusiokäyttö.

    Silmänkääntöhommista on itellä vain kertaluonteinen katsojakokemus intin ajoilta, kun se Olavi Hakasalo ( Olliver Hawk ) nukutti puoliksi riisuuntuneet naapurikomppanian miehet näyttämölle.
    Vaikka eipä siinä silmiä käännetty. Suoraan tapitettiin !
    Että nuinko ovat Suomen maanpuolustusasiat sekopäitten varassa !

    Oiskohan se Kuikka ollut aikoinaan semmonen neekerikuningas, kun sen yhen Pitkätossun tyllerön etunimi on samaa sarjaa kuin Kuikan aviolastenkin ?
    Sen Peppilotta Sikuriina Rullakartiina Kissanminttu Efraimintyttären !

    Silmänkääntäjäpoliitikoista tulee ihan aluksi mieleen yks Jutta U. Sitten tulee mieleen yks Anneli J. Sit vielä yks Arja A. Ja kukkona tunkiolla yks Kauko J !

    Kuten huomata saattaa, on tasa-arvokin toteutunut. Elikkä naiset saavuttaneet enemmistön :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voksi, sir

      Eikö teijjän koulutukseen kuulunu hypnotisoiminen?
      Ainakkii psykiatreille se ois tarpeellinen taito, ja toisaalta missä ammatissa hyvänsä tarpeellinen.

      Poista
  3. Arvoisa koulutusasiantuntija hikkaj

    No ei kuulunut hypnoosi ainakaan 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun tienoilla, jolloin perustutkintoa Helsingissä olin suorittamassa.
    Psykiatrien erikoistumiskurssituksista en oo varma, mutta muuten luulen, ettei juuri millekään erikoisalalle rutiinisti kuulu.

    Omatoimisesti toki saa opetella. Mutta tarkkana on oltava jos hypnoosia käyttää hoidossa. Ettei vain helposti mene puoskaroinnin puolelle, niin kuin tuppaa menemään homeopatialääkäreillä ja vastaavilla.

    Näistä kättenpäällepanemisuskomuksista lienee oikeastaan vain akupunktuuri jollakin tavoin medisiinaan hyväksyttyä.
    Vaikkei kukaan tiedä miten vaikuttaa !

    Oli se muuten Hakasalokin puoskaroinnista kertaalleen tuomittu, tai siis lääkärintoimen luvattomasta harjoittamisesta.

    Kun laillistettu lääkäri ryhtyy ammatissaan puoskaroimaan, ei sitä juuri kukaan eikä mikään kiellä.
    Paitsi ammattiylpeys ja omatunto !
    Mutta siis varovasti on puoskaroitava, koka potilaalle ei saa haittaa syntyä, ja paraneminenkin on suotavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voksi, sir

      opettajakoulutukseen vois ehottomasti lisätä hypnotisoimiskurssin, tai ainakin silmänkääntämis-.

      Aattelepa kun ihan kuikkana astuis vaikka levottomien ammattikoululaisten eteen ja näytteleis vaikka helevetinenkeliä!

      Täälläpäin pyöri jokunen vuosikymmen takaperin semmonen taikuri kuin Aleksander Stu eikun Casso, joka söi palavia tupakanpätkiä, miekkoja ja katko sormia ja pölli kelloja ja ...

      Noita kun opettaja osais tehä niin kyllä kouluviihtyvyys paranis (ja pisan tulokset huononis) - nyt kun kuulemma oppilaat eivät viihdy koulussa, tutkimusten mukaan.

      Poista
  4. Merkittävintä Kuikassa on tietysti syntymäpitäjä Leppävirta, joka useita huomattavia ja hurjiakin henkilöitä on maailmalle saattanut. Varistaipaleen kylä tosin liitettiin aikanaan Pehku-, siis Heinäveteen, jonne aikanaan kulkeutui haudattavaksi myös kansanrunoilija Olli Kymäläinen. Jälkimmäisen patsas on sentään meidän kirkkopuistossa. Kuikasta eivät ole kehanneet suurempata numerota tehä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kavi

      Nyt ne sen Pehkupitäjän liittäät Savosta P-Karjalan vaikutuspiiriin: saahaanpa nunnia ja munkkeja kaupan päälle!

      Kuikka Koposesta näkyy Markku Turunen kirjoittaneen romaanin, pitäs ihan lukasta:
      http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_41174#.V2Otw0hf200

      Poista
  5. Hyvät lintubongarit

    Se Varistaipaleen kanava taitaa olla korkeuseroltaan Suomen korkein.
    Ihan luonteva muistomerkki Kuikka K:lle olisi, että pantaisiin vesi nousemaan ylöspäin eli vastavirtaan. Ja vielä pieni loikka yläreunalla.
    Siinä sitä riittäisi skeptikollakin ihmettelemistä !

    Opetustoimeen sovellettava silmänkääntelyn voisi rationalisoida jnkl. aivonkäännöksi.

    Kynttelivalamon suurviihtyvyyden kunniaksi ja Pisan kaltevan tornin lopullisen romahduksen estämiseksi voisi itsekukin kansankyntteli siirtää kirjatiedot käsin koskematta hypnoosin voimalla suoraan koulukkaiden pikku aivoloihin !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hypnoosissa tentattiin vuonna 1960 Bodomin tapausten yhteydessä asiaan liittyviä henkilöitä. Varmuuteen ei kuitenkaan sillä keinoin päästy, eikä sitten myöhemminkään. Minulla oli alibi. Olin 4. kesäkuuta matkustanut kiitojunalla Pieksämäeltä Helsinkiin, ja myöhemmin päivällä seisoin eduskuntatalon rappusilla katsomassa Mannerheimin patsaan paljastusta. Näin Kekkosen Cadillacissa ja helikopterin taivaalla. Murhayönä olin serkkujen luona Lohjan seudulla.

      Muutamaa vuotta myöhemmin olin kesätöissä Somersetissa Englannissa ja kävin siellä hypnoosiesityksessä. En ollut koehenkilönä. Muutama tyyppi tehtiin lavalla naurunalaisiksi - practical jokes, you know.

      Poista
    2. kavi

      nyt ois vielä mahollista mennä Pietariin katsomaan jatkoa Mannerheimin paljastuksille:
      http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/pietariin-muistolaatta-venalaiselle-upseerille-ja-vakoojalle-mannerheimille/5180358

      Hesari näet just kertoi ettei onnistunutkaan vielä tuo paljastus.

      Poista