Tästä pitäjästä ei saa alkoholia, ei vaatteita, ei kenkiä, mutta tästä pitäjästä saa kaikki rautakauppatuotteet kaikkine kodinkoneineen ja tykötarpeineen, eli tuoretta ruisleipää sekä piirakoita paistaa Anu päivittäin rautakaupan toisessa päässä.
Meillä sivukylällä on siis rautainen kauppa!
Sieltä lähtee. Nytkin Anu pisti kainaloon suoraan uunista otetun ruisleivän, joka todella on ruisleipä eikä mikään vehnänseos.
Maalikonekin hytkyy puodiaa innoissaan ja sekoittaa tuossa tuokiossa toiveesi mukaiset värit.
250 euroa kului kolmenlaiseen maaliin ja monenlaisiin pensseleihin - varsinainen pensselisetä nyt täällä!
Tänään täytyy vielä tehdä loppuharjaus-, hankaus ja -hively. Entistä maalia irtoaa aina kun rapsuttaa; sen kanssa on vähän kuin matontamppaamisen: aina lähtee.
Sitten naulanpäihin ferrexiä.
Huomenna viimein talomaalipurkki käteen ja tikkaille!
Ikkunapuitteiden maalaaminen on hidasta: jos saisi tuon Paremman siihen hommaan, se kun on muutenkin näppärämpi.
Käynpäs ihan varta vasten kysäisemässä ...
Suostui. :)
Tietoja minusta
- hikkaj
- Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti