Tietoja minusta

Oma valokuva
SARVin jäsen, ex-ope, ex-lautamies + ex siinä sun tässä ja mikä huvittavinta: humanististen tieteiden kandidaatti HuK

torstai 18. tammikuuta 2018

Lumi ja Pyry

Tai Pyry ja lumi.
Vanha asiahan tuo uusi, meillä.

Jouluaaton hämärissä isä ja äiti kylpivät ulkosaunassa. Meillä päällä ehdoton ulkonaliikkumiskielto. 'Verannon valoja ei sitten sytytellä!' -kielto myös voimassa.
Meillä aika pitkäksi kävi.
Kävi. Kävi.

Oltiin tuhmia:
- Kurkataas verannole joko pukki näkys!

 Oltiin myös tyhmiä, kun pukkia ei näkynyt ei kuulunut:
- Sytettään valo jos näkys!

Sytytettiin ulkovalo.
Ei näkynyt pukkia, mutta, vau! - näkyi rattikelkka tuliterä, ja minäkös hyppäsin sen päälle ja aloin rattia veivata ja käsijarrukampea väänt ...
- POIS sieltä ja vähän äkkiä! kajahti pimeydestä.
Saunan ovi oli avautunut ja höyryn seasta lähti ääni.

Syöksyttiin sisälle.
Jutkahti päälle Pelko, josko kelkkaa ei nyt pukki enää tuhmalle toisikaan, pois veisi, vaikka varta vasten oli sen jo ennakkoon verannalle raahannut.

Toi se sen kumminkin, ja tallessa on yhä.

Lumi alla, Pyry päällä.

hiihdot 12/250 km = 39 h
*** myös
Päivän uutinen:

tiistai 16. tammikuuta 2018

Soi, viulu!

tai savuna ilmaan

Paksujen Kalle-kirjojen jälkeen on huojentavaa ennen nukahtamista vuoteellaan pötkötellessä lukea ohutta kevyttä kirjaa.

Sisällöltään kirja ei ole kevyt eikä huojentava. Päinvastoin sekä painava että murheellinen.

Kirja kertoo viuluntekijästä ja viulistista, joiden henki on viulunkielien varassa. Jos kopan teko ei onnistu, tai jos viulu ei soi kun aika on, on elämä ohi.
Jos onnistuu, voi sittenkin olla elämä katkolla.

Sillä mistä noita natseja tietää. Ollaan Dreiflüsselagerissa ihmispetojen kynsissä, nälkäkuoleman partaalla, pakkotyössä.

"Niinpä niin, Daniel, ei musiikki petoja kesytä, mutta kaikkialla soi silti laulu."

Noihin sanoihin päättyy katalonialaisen Maria Àngels Angladan (1939-1999) A5-kokoinen kirjanen vuodelta 1994: Auschwitzin viulu, Bazar 2018.
Francon aikaisessa Espanjassa eläneenä hän oppi tuntemaan kantapään kautta mitä terrorismi on.

"Muista hengittää."
Nuo sanat Anglada kirjoitti itselleen muistiin, niin intensiivisesti hän kirjoittaessaan paneutui kirjan tapahtumiin.

Syytä lukijankin kiinnittää moinen lappu kirjan kylkeen tekstiä niellessään, ainakin fiktiota mielessään ratkuttaa, ja lohduttautua sillä että tämä on vain romaani. (Hyvin tietäen silti että totuus on vielä karumpi = esim. Pilecki, Frankl jne.)

Savupiippu Krakovassa

hiihdot 6/238 km =37
KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös

Päivän uutinen:

sunnuntai 14. tammikuuta 2018

Parvi harvenee

Kirjekortti Lapista:

"Hei nuorin serkku!
Sisko kuoli aatonaattona kotonaan 80-vuotiaana. Oli hänellä kaikenlaista vaivaa ollut - siitäkin kun rattijuoppo ajoi päälle Puijon mäessä 70-luvulla. 9 leikkausta ja viiden viikon kooma, selvisi siitä vaikka piti opetella kävelemään, puhumaan, lukemaan, kirjoittamaan, toipui siitä, hoiti lehtoraatin lukiossa, mistä jäi eläkkeelle.
 
Elämäähän se on, alku ja loppu, eikä siinä kysellä, olisiko nyt sopiva aika lähteä. 
Sinulta lähti veli, sadan serkun parvi harvenee. 

Lämpimät terveiset,
Wanhin serkku
perheineen"

Tänään lasken,
miten lähelle sataa pääsen. Ainakin pitemmälle kuin kahteen, joka on omien lasten serkkujen luku.

hiihdot 12/232 km = 36 h
KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös

lauantai 13. tammikuuta 2018

Vastakirja

Sitä se kyltymätön lukemisen himo teetättää! Eli tätä:
Luetuttaa puolitoistakiloista täysin ulkopuolella mielenkiinnon olevaa kirjaa.


Lehteilee ensin, nuuhkii, taputtelee - selvästi yrittää kesyttää 'eläintään'. Tietää että jos paneutuu niin kyllä sieltä paljon irtoaa ja johtaa moinen aina johonkin toiseen asiaan, syntyy takuulla jokin mielleyhtymä kiinnostavampaan.

Pia Puntanen: Kasvun vuosisata - Osuuskauppa Suur-Savo 1916-2016.
Yli 300 sivua A4-koossa!
Ei mitään yhtymäkohtaa pohjoiskarjalaiselle, koska meillä on oma PKO:mme.
Kuvien katseluksi menee. Selailuksi takaa eteen. Nostalgisia kuvia ovatkin:

 
Kunnes yksityiskauppiaan mollaaminen kauppiaan pojan sytyttää, haetuttaa kätköistä
                                                                             Vastakirjan:

Vastakirjan?
No sen mihin kauppias oli merkinnyt saatavansa, asiakkaiden nimet ja velaksi jäämiset; siis oikeammin kapean, pitkän ja paksun asiakkaiden velkaa vastaavan kirjan - vastakirjahan oli asiakkaan omassa kassissa.
Koska nuo kirjan saatavat ovat varmaan jo saadut, ainakin vanhentuneet, rohkenee kauppiaan poika avata tähän yhden

jos toisenkin sivun:

 
hiihdot 10/220 km = 34 h 

torstai 11. tammikuuta 2018

Ilkka Taipale - hymy herkässä

Jatketaanpa kirjahyllyn rapelointia.
Tämmöinen tapaus juuttui nyt sormiin:


"Yli 50 rivin juttujasi ei kukaan lue", ohjeisti Aimo Kairamo Ilkka Taipaletta tämän työntyessä Suomen Sosialidemokrattiin pakinoitsemaan. On siinä ollut adhd-maisella Ilkalla pitelemistä ja pysyttelemistä. Mutta pysyipä kuin pysyikin.

Sen sijaan tämä SARVilainen arvostelija ei alkuunkaan repostellessaan Taipaleen kirjaa Elämä, kuolema ja politiikka, Tammi 1980; toisaalta samaa kirja-arviointia oli pitkittämässä samanaikaiskäsittelyssä mukana oleva toinenkin pamfletti eli toisen suunnan kannanottajan Tauno Tiusasen kirja Sosialismi vai byrokratia, Kirjayhtymä 1980.

Ummet ja lammet höpisi arvostelija, kun ei politiikka oikein ole ollut koskaan ykkösprioriteetti elämänkiinnostuksien hierarkiassa.
Onneksi moinen painovirheinen arvostelu jäi historian hämäriin.
Toivoton sepustus!


Saas nähdä mitä irtoaa Ilkan uusimmasta, jota parhaillaan aloittelen Taipaleen edellisen kehuttuani:

 
hiihdot 13+10/210 km = 33 h
KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös

tiistai 9. tammikuuta 2018

Korvatipaton tammikuu

Aamulla klo 8.00, tasan, soitto terveyskeskukseen yön jäljiltä vielä peiton alta, kahvit tosin jo juotu hetikohta kuuden perästä:
 
- Korvaan koskee.
- Klo 8.20 ois aika Altille - pääsetkö?
- Potkurilla ehin just ja just, tulen.
 
Uusi lasku päässä: ei ehi. Kamppeet niskaan ja volskiin, sehän on nyt tallissa käymässä.
Ei aavistustakaan mihin avain käynnistettäessä - entä valot?
 
Rumahti käyntiin -90 luvun volski, edelleenkään ei tietoa että mikä malli, rekkarissa TIP.
 
- Korvatippoja tulin hakemaan.
- Onko ollu lunssaa?
- On ollu.
- Tipat ei nyt auta. Alipainetta korvassa. Lähtee nenäsuihkeella ja kortitsoonitableteilla.
- Antibiootteja?
- Ei ne niitä, vaan mometasonifur ...
- Suapiko hiihtee?
- Kaiken mokomin.

Että kyllä attendo auttaa ja toimii!  Vaan toimiiko viijen saati kymmenen vuojen päästä - eiköhän tuollon köyhät jää Ämeriäkkylässsäkin kikykyykkyyn niin kun nyt Ameriikassa!
 


 
Päivän uutinen:

maanantai 8. tammikuuta 2018

Veikko Ennala - Hymy hyytynyt


Erehtyy useinkin ropelehtimaan kirjahyllyjänsä tämä SARVilainen. Tuommonenkin löytö tarttui sormiin E:n kohilta.

Ei huono kirja-arvostelu, koska vielä vuonna 2016 kirja-auktoriteetti Eskelinen Raukoilla rajoilla - Suomenkielinen proosakirjallisuuden historia -tutkimuksessaan karsii kovalla kädellä kirjailijanimiä roskakoriin, mutta ottaa Veikko Ennalan (1922-1991) kirjoittajan lahjat huomioon.
Että Eskelisen linjoilla tässä sarveiltu jo kolmekymmentä vuotta aiemmin, 1986!

Lieneekö onnellisen elämän kukkuloilla elävään arvostelijaan vaikuttanut myös säälinripe - kirjakolmikon johdanto ja sen allekirjoitus:
Veikko Ennala
epäonnistunut ihminen
 + kiitokset Urpo Lahtiselle:
'Hän on ainoa henkilö, joka on edes koettanut minua ymmärtää ja tukenut monin tavoin kun olen ollut niin helvetin yksin.'


hiihdot 6+9/187 km = 29 h
KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös

lauantai 6. tammikuuta 2018

Mannerheim, Kekkonen ja Sultsi

Jatketaas television katselua

Yle Ykkösellä samana iltana ensin tutki Teemu Keskisarja Pimeä historia -sarjassa Mannerheimia ja sitten harjasi Jari Tervo Kekkonen-sarjassa Kekkostamme. Johan kävi selväksi merkkimiesten millaisuus, olisi pitänyt käydä jo aikanaan jotta olisimme osanneet suhtautua ja ymmärtää heidän hallintatapaansa.
Olisi pitänyt tietää, median kertoa, heidän yksityiselämänsä.
Molemmat tutkijat painottivat: - Hallitsijoiden yksityiselämä, intiimikin, on syytä tietää.

Pitääkö asiakkaan tietää, jotta ymmärtäisi tämän palvelutyylin, millaista yksityiselämää viettää:
  • kaupankassa-Vuokko
  • kirjastonhoitaja-Reijo
  • pankkitoimihenkilö-Arja
  • aura-autonkuljettaja-Urho
  • abc-myyjätarjoilija-Eija?
No ei, eihän heidän kanssaan asioiminen kestä kuin hetkisen, toisin kuin hallitsijoiden kouran alla oleminen, pääministeri Sipilän ja kumppaneiden. Eläkööt rauhassa kuinka perverssiä elämää haluavat, kunhan palvelu pelaa: kaupankassa muistaa lyödä oranssihinnan; kirjastonhoitaja ei pimitä kirjoja (kuten siellä Turussa tässä); pankkitoimihenkilö, no jaa, jakaa rahaa klo 10-12, kuittaa laskun kalliilla tilimaksutiskihinnalla maksetuksi; aura-autonkuljettaja auraa tasaisesti; abc-myyjä tarjoaa kahvin tuoreena ABC:llä.

ABC:stä hyppy toiseen abc-väkeen eli opettajiin ja sitä myöten otsikon Sultsiin.
Olisiko valaisevaa oppilaan tietää opettajan yksityiselämä, edes jotain siitä? Oppilashan on useita tunteja viikossa useamman vuoden ajan opettajansa hallinnan alainen.

Olisi ainakin Karl von Schoultzin tapauksessaan ollut: murkkuikäinen oppilas olisi saattanut paremmin ymmärtää, jopa suonut, opettajansa oikullisuuden ja ailahtelevaisuuden. Vaan eipä tuolloin lukenut, edes tiennyt kirjojen olemassaolosta.

"En suinkaan olisi suvun ensimmäinen Puola-kävijä. Jo Kustaa II Adolfin aikana sukumme omisti Puolassa kaksi linnaa, Ascheradenin ja Römershoffin, ja monet sukulaiset kaatuivat puolalaisilla taistelukentillä. Sukunimikin muovautui joksikin aikaa Schultetzkyksi."

Vaihteeksi Varsovassa -kirjasta käy ilmi ruotsinopemme vahva saksankielen taitaminen hänen kiertäessään 10 vuotta sodan päättymisestä lehtimiehenä  Puolaa sukujuuriensa mailla.
On kaiken kaikkiaan arka paikka matkata sinne Karjalankannaksen ja Leningradin kautta vasta sodittuaan 'ryssän' kanssa, vastustajan joka oli vienyt bolsevikkien aikana hänen isältään ja äidiltään kartanon kostoksi mm. siitä, että nämä olivat myrkyttäneet sairaiksi ja kuoliaiksi köyhiä ja puutteenalaisia kartanon pihalla puurotarjoilullaan. Vaikka syyllinen tosiasiassa oli joku isäntäväkeen suuttunut varastelusta kiinnijäänyt renginretale.

Ja sen runonpätkänkin runokokoelmasta Linjojen laulu, jossa runoilija astuu vanhan rajan yli, olin tajunnut juuri päinvastoin eli väärin, vaan oikenipa tuo päästyäni Sultsin pään sisään tämän Varsova-kirjan avulla.
Ehkäpä sodan käynyt opettaja olisi sittenkin ollut ymmärrettävissä, jos intiimimpi puoli olisi ollut luettavissa, tiedossa sekin että hänellä oli ollut kotona Helsingissä piano ja vaimo ja lapsi ja ...

Ka, olipa tuon miten oli, niin joka tapauksessa meijjän seinällä epäaidon Eeron rinnalla roikkuvat aidot Sultsin sumutetaulut:

 
Sultsi   1 - 2 - 3 - 4 - 5 
KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös

torstai 4. tammikuuta 2018

Vaikka hampaat irvessä

Siis tarjolla olisi ollut eilisiltana katsottavissa kaikki nämä Lätkä-liigan matsit suorana surfailtavaksi Pro-Ruudulla:

 
Mitä tekee katsoja?
- Katsoja valitsee Alfan!
'Nousevan kanavan', niin kuin Jope Ruonansuu tässä päivänä muutamana kehui kanavaa, omaa lehmäänsä ojassa: imitaattori palaa sitä kautta studioon kevätpuolella.

Mitä se sieltä katsoo?
- Katsoo yhden parhaista konserteista mitä on viime aikoina kuullut! Lukuun ottamatta kai loppuhuipennukseksi tarkoitettua 'loppuhuipennusta'. Eli sitä, sekun siellä kuin aikoinaan Kait Hyttinen & Lind joka viihdeohjelmassa, no sitä Mikko Leppilampea. Ilkesikin laulaa virtuoosien päälle. Häpesikökään.

Mitä se sitten on näkevinään Alfalta?
- Hienon hienon ystävyyskonsertin vanhaan malliin, vähän niin kuin ennen vanhaan Näin naapurissa -tyyppisen, neuvostoliittolaisen. Parhaat esiintyjävoimat paikalla heiltä ja meiltä. Paitsi tuo Ala-Leppilampi - sitä ei kestä enää pirukaan kun joka paikkaan telläytyy, muuten mies ihan putin poika!

Tähtipölyä kimaltava konsertti Finlandia-talolla
Luetteleepa esiintyjiä, jos selviäisi paremmin!
- Diandra, Vesa-Matti Loiri, V. Gerello ja O. Matakova. Maria Ylipää, Pentti Hietanen, Valentin ja Putina.

Gerello, Matakova, Valentin, Putina?
- Gerello. Matakova. Valentin. Putina.

???
- Painaa nimeä, josko avautuis!

Onko hän muuta katsonut tämän vuoden puolella?
- On katsonut, katsoi maanantaina Naissotilaita. Näitä:


Mitä ihmettä hän naissotilaita katsoi?
- Pitää parhaansa yrittää, vaikka hampaat irvessä, kun tahtoo tipahtaa sukupuolisen nykymenon kelekasta.
Saako veikata?

No?
- Tulokaspäivän arvio alokkaista: - Tuo lyhyttukkasin ei kyllä kestä tappiin saakka.

hiihdot 5/172 km = 26 h
KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös



tiistai 2. tammikuuta 2018

Asiat tärkeysjärjestykseen

jokin roti sentään

Ja tapahtui uuden vuoden 2018 aattoiltana!

Joensuun kaupunginorkesteri

Upeeta, upeeta, fabulous! Se että pikkukaupunki pystyy pitämään yllä yksinlaskien yli kolmenkymmenen soittajan orkesteria!
Torvet tötteröllä ja antaumuksen äänellä ne puhalsivat Straussia Uudenvuoden konsertissa täydelle Carelia-salilliselle, 599 kuuntelijalle. 30 € per lärvi. Tekee 18 000 € + kanttiini päälle. Jos soittajan palkka / kk = 2500 €, illan tuloilla saa kaupunki, työnantajamaksuineen, maksettua yhden soittajan puolen vuoden palkan.

On, on se kallista lystiä, mutta sen arvoista. Kulttuuri maksaa.
Mutta kyllä kulttuuri maksaa ihmisen hyvinvointina takaisin, kaiken.

Sitä paitsi turhien tiekiemuroiden ja ramppien rakentaminen maksaa tuhottoman paljon enemmän.
Ja teitä jos mitä käytetään turhuuteen.
Kuten tuonne kaupungin konserttiin herrastelemaan mennessä nähtiin.

Monia mutkia on matkassa ennen kuin maalta kaupunkiin päästään. Eikähän herrasmieskuskimme halunnut  riskeerata lastinsa henkiä kohti kaupunkia matkatessamme. Vaikka takana ajavalla jytyautolla tuntui melkoinen kiire olevan. Mutta tyydyttävä oli senkin kannassa roikkumaan mutkaisimman osuuden ajan.

Vaan auta armias kun ensimmäinen suoran tapainen aukeni, niin jopa pisti pökköä pesään ja pöhinää pönttöön perässä roikkunut!
Väläytti päälle varsinaisen valojenmeren.
Ja sitä ohitusta kesti, auto pitkä kuin mikä, mikä lie ollut umpirekka. Kunhan ei olisi kyljessä lukenut Koff tai mitä näitä nyt on Olvia sun muita Hartwallia, Lapin kultaa.

Lopulta kun ei enää takavalojakaan näkynyt, tohdittiin pohtia omien leppalamppuvalojen kiilassa:
- Tärkeellä asialla on. Neloskaljan pitää ennättää kaikkien kauppojen hyllylöille uamuksi! Tasapuolisuuden ja demokratian nimissä.
Eipäs älytty väistyä syrjään jo aiemmin.

PS
Niin itse ohjelmaan: Ziehrer, Strauss II, Strauss II, Strauss II, Pablo de Saraste, Waldteufel, Mozart, Mores, Mozart, Strauss II, Strauss II, Strauss. Sibelius.
Solistit:
 
hiihdot 7/167 km = 25 h
ps2
Kalle Päätalokin olisi viihtynyt: hänhän rehellisyydessään tunnusti että hänen musiikkitajunsa ylimmillään yltää wieniläisiin valsseihin.

KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös